Otteita historiasta

1971 - Kuopion Numismaatikot perustetaan

26.2. Kuopion Numismaattinen kerho perustetaan. Perustajina toimivat Teuvo Heiskanen, Lassi Sihvonen ja Markku Vaittinen.

Ensimmäinen kokous mainitaan Savon Sanomissa 30.3.:

"Kuopion Numismaatikot eli vanhojen rahojen keräilijät pitivät maanantaina ensimmäisen kuukausikokouksensa. Kokouksessa päätettiin, että kerho lunastaa postilta tallelokeron nro. 113, johon vanhoista rahoista kiinnostuneet kuopiolaiset voisivat jättää tiedustelujaan kerholle sekä tallettaa vanhoja rahoja kerhon tutkittavaksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi Teuvo Heiskanen ja sihteerinä Lassi Sihvonen. Rahastonhoitajana on Markku Vaittinen. Kuukausikokouksessa keskusteltiin informaation antamisesta ulospäin, rahojen vaihtosysteemistä ja väärennetyistä rahoista. Todettiin, että markkinoilla liikkuu paljon väärennettyjä ns. kansanvallan viispennisiä vuodelta 1918. Alkuperäisen kansanvallan viisipennisen arvo on tällä hetkellä 50-60 markkaa. Kuukausikokouksiin kutsutaan asianharrastajia sekä Varkaudesta että Joensuusta." 

1971 - Ensimmäinen huutokauppa

Huutokaupasta juttu Savon Sanomissa (pvm ei tiedossa):

"Alkuun arastelua numismaatikkojen huutokaupassa

Kuopion numismaatikkojen huutokauppaan kirjastotalolle kerräntyi sekä uteliaisuudesta että innosta satakunta kuopiolaista. Sunnuntaisen huutokaupan meklarina toimi vanhojen rahojen asiantuntija Toivo Savolainen. Kirjaajina olivat Kuopion numismaattisen kerhon edustajat johtajat Teuvo Heiskanen ja F.K. Trube."

Huutokaupassa huutojen suhteen arkailtiin ja meklari epäili asiantuntemattomuuden olevan toistaiseksi jarruna numismaatikkojen keräilyssä.

Huutokaupassa sattui myös varkaus:

"Joku pitkäkyntinen ehti jo kirjastotalolla tehdä pahojaan ja vei mukanaan Toivo Savolaisen kokoelmasta vuoden 1871 viisipennisen. Viisipenninen on täysin virheetön ja siksi harvinainen. Jos joku sattuu kauppaamaan teille tällaista 1871 luvun virheetöntä viisipennistä on tuo penni palautettava sen oikealle omistajalle." 

1973 - Virallinen asema

Kuopion Numismaatikot rekisteröidään nimellä Kuopion Numismaatikot ry 18.1.

Kuopion Numismaatikot ry hyväksytään Suomen Numismaatikot ry:n jäseneksi 31.3.

1976 - Syntymäpäiväjuhlat

5-vuotisjuhlailta Hotelli Puijonsarvessa. Kevätkokous puolestaan pidettiin Joensuussa. 

1978 - Mitalinäyttely

Mitalit ovat osa numismatiikkaa. Kuopion Numismaatikot järjestivät Mitalinäyttelyn kirjaston yläaulassa (16.-28.1.) ja esitelmän mitalitaiteesta 17.1., esitelmöitsijänä FM Jouko Voionmaa.

1979 - Kevätkokous

Liiton kevätkokous pidettiin Kuopiossa 31.3.-1.4.

1980 - Mielenkiintoinen luento

Kuopion Numismaatikot järjestävät luentoja säännöllisen epäsäännöllisesti. Juhani Wallenius pitää 5.5. luennon Kuopiossa, aiheen Suomen kultavarantojen kohtalo 1918.

1980 - Miksi keräät?

Viikkosavossa Kuopion Numismaatikkojen puheenjohtajan (Heikki Pirhonen) haastattelu:

"Kun kysyn, mikä saa miehen keräämään rahoja, vastaa keräilijä: - Se on suomalaisen perisynti. Jokainen kerää jotakin. Kuka rahoja, kuka postimerkkejä, kuka tulitikkulaatikon etikettejä! Esimerkiksi vaimoni kerää vanhoja joulupostikortteja. Itsekin kerään postikortteja, mutta ainoastaan Sortavalasta, synnyinseudultani olevia postikortteja.".

1980 - Hopean hinta huipussaan

Hopean hinta käy historian korkeimmalla tasolla. Esimerkiksi hopeamarkan hopean arvo oli yli 12 markkaa. Syynä hintapiikille oli Hunt veljesten keinotekoinen spekulaatio raaka-aine pörssissä.

1981 - 10 vuotta

Poimintoja paikallislehden jutusta:

"Rahojen kerääminen on monipuolinen harrastus, keräilytapoja kun niin paljon. Kerätä voi vuosilukujen mukaan, erinäköisiä rahoja, variantteja eli jollain tapaa virheellisiä rahoja tai seteleitä esim. nimikirjoitusten mukaan."

"Vanhoista rahoista osa on tänä päivänä hyvinkin arvokkaita. Esim. penni vuodelta 1864 maksaa 8000 mk, mutta harrastamista riittää pienelläkin rahalla."

"Kuopion Numismaatikot ry:ssä jäseniä on 55 sekä lisäksi nuorisojäseniä. Kerran kuussa kokoonnutaan kuulemaan esitelmiä, katsomaan filmejä, pitämään huutokauppaa ja vaihtelemaan rahoja."

"Vanhoista rahoista kiinnostuneille on turvallista aloittaa harrastus yhdistyksen suojissa, silloin voi olla varma ettei maksa mistään liikaa eikä myöskään myydessään saa liian vähän."

1982 - Näyttely Kustaa III:n rahoja ja mitaleita

Näyttely 29.9. - 17.10.1982 Kuopion museossa. FM Tuukka Tavio pitää esitelmän Kustaa III:n rahoista ja Fennica-mitalleista.

1983 - Pikahaastattelu

Raili Gröndahlin (ry:n perustajajäsen) haastattelu Uutis-Kukossa. Pomintoja:

"Yhdistykseemme kuuluu tällä hetkellä 65 jäsentä."

"Kokoonnumme joka kuukauden ensimmäisenä arki-maanantaina Kuopion Teknillisellä opistolla klo 19:00."

Samana vuonna järjestettään yhteismatka Suomen Numismaatikkoliiton kokoukseen ja huutokauppaan Vaasassa.

1988 - Suomen Numismaatikot koolla Kuopiossa

28.-29.3 Suomen Numismaatikot kokoontuivat kokoukseen ja huutokauppaan Kuopioon. Suomen Numismaatikkoliitossa vuonna 1988 noin 2000 jäsentä. Puheenjohtaja Pentti Suni epäili kailleimpien kohteiden nousevan 5000 - 6000 markkaan.

Kuopion Numismaatikoissa jäseniä 65. Puheenjohtajana Raili Gröndahl:
"Mikä minua itseäni eniten tässä kiinnostaa on se, että minusta on mukava katsoa vanhaa rahaa ja miettiä mitähän kohtaloita silläkin on mahtanut olla."

1991 - Pielavedeltä löytyi aarre

Savon Sanomat 29.5.1991:

"Arvokas rahakätkö läytyi Pielavedeltä. Lähes kolmekymmentä 1600-luvun kuparitaaleria kaivettiin esiin."

30.5. uutisoitiin löytyneen vielä 4 plootua lisää. Joukossa oli harvinaisia 8-taalerin plootuja.

Löytö osoittaa, että isommatkin rahat ovat liikkuneet Ruotsin vallan aikana Suomen maaseudulla. 8-taalerin plootu painaa lähes 13 kiloa.

1993 - Harvinainen huutokauppa

Talousneuvos F.K. Truben rahakokoelma huutokaupataan.

Tiivistys Savon Sanomien jutusta (19.3.1993):

"Rahakokoelman huutokaupan tuotoksi uskovat numismaatikot muodostuvan ainakin puoli miljoonaa markkaa. Maaliskuun 27. päivänä Kuopion musiikkikeskuksessa pidettävä rahahuutokauppa on laajudeltaan ja arvoltaan harvinainen näillä leveysasteilla. Truben rahakokoelmassa on noin 600 kolikkoa ja seteliä. Yksi harvinaisuuksista on vuoden 1939 päällepainettu 5000 markan seteli. Niitä on jäljellä enää 170 kappaletta, muut Suomen Pankki on aikoinaan lunastanut. Setelin pohjahinta 24 500 markkaa. Kuopion Numismaatikkojen sihteeri Timo Karjalainen puolestaan lupaa syödä hatullisen sitä itseään, jos seteli menee pohjahintaan. Karjalaisen mukaan lama ei ole iskenyt rahahuutokauppoihin. Vastaavasta setelistä on maksettu 60-70 000 markkaa viime vuosina. Numismaatikot arvostavat Truben kokoelmaa, vaikkei siinä ole kovin montaa huippuyksilöä. Se on harvinaisen laaja ja kohteet hyvin jäljitettävissä. Erilaisia kultarahoja Truben kokoelma sisältää yli kaksi sataa. Kokoelmasta löytyy myös kohteita myös muutamalla kympillä. Natalia ja Fredrik Trube määräsivät testamentissaan pääosan omaisuudestaan Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon maakuntarahastoon perustettavalle nimikkorahastolleen. Rahasto tukee sydän- ja verisuonisairauksien tutkimusta. Tällä hetkellä rahaston pääoma on kolme miljoonaa. Rahakokoelman lisäksi osa maalauksista ja huoneistoista on realisoimatta."

Alunperin Trubet testamenttasivat omaisuutensa Kuopion kaupungille kotimuseon perustamista varten. Kaupunki ei halunnut perustaa museota, koska se olisi ollut vaikea tehdä vanhaan kerrostaloon.

Truben huutokauppa tuotti lopulta 550 000 markkaa. Päällepainettu 5000 markan seteli vaihtoi omistajaa 27 800 markan hintaan, joten Karjalaisen ei tarvinnut syödä hatullista. Kallein kohde oli 40 markan seteli vuodelta 1862, hintaan 29 500 markkaa.

1995 - Lama alkaa taittua

Jäsenille järjestettiin risteily Lokki-laivalla.

1998 - Kevätkokous

Suomen Numismaatikkoliitto ry:n kevätkokous pidettiin Kuopiossa 21.-22.3.1998.